Digitaalisen mainonnan trendejä maailmalta
Otavamedian Jukka Pulkkinen osallistui jättimäiseen DMEXCO25-tapahtumaan, jossa kahden päivän ajan esiteltiin mitä erilaisimpia digitaalisia ratkaisuja, innovaatioita ja trendejä ympäri maailman. Jukka kirjoitti meille jutun, mitkä aiheet puhuttavat digimainonnan maailmaa juuri nyt. Olkaa hyvä!
Yli 40 000 osallistujaa. 1 000 puhujaa. Yli 2 000 brändiä. 17 lavaa. Yli 700 näytteilleasettajaa ja yhteistyökumppania.
DMEXCO on massiivinen tapahtuma, jonka annissa riittää jäsenneltävää pitkäksi aikaa. Pyysimme Jukkaa poimimaan messukokonaisuudesta aiheita, jotka varmasti puhuttavat sekä meillä että maailmalla.
Mitkä olivat erottuvia pääteemoja mainostajan näkökulmasta?
Tekoäly oli odotetusti osallisena monissa keskusteluissa. Kiinnostavia puheenvuoroja kuului hakukäyttäytymisen muutoksista, AI-agenteista, luovien tuottamisesta tekoälyllä ja koko markkinointi-funnelien haastamisesta. Medioiden roolista tulevaisuudessa väiteltiin paljon. Ajatuksia vaihdettiin myös somen roolista, kuinka some on siirtymässä entistä vahvemmin viihdekanavaksi.
Perinteisten markkinointi-funnelien haastaja
Tekoälyn tuleminen hakuihin (Gemini, Co-Pilot, ChatGPT jne.) muuttaa kuluttajien hakukäyttäytymistä merkittävästi. Sen pohjalle kehitetään erilaisia AI-pohjaisia agentteja, jotka tuntevat käyttäjän ja osaavat suositella kiinnostavia sisältöjä tai ohjata suoraan verkkokauppaan. Tämä Philipp Kloecknerin esittelemä malli (kuvassa) haastaa jatkossa perinteiset markkinoinnin funnel-mallit, joiden puolesta osa puhui ja osa tyrmäsi ne vanhentuneina.
Miten varmistetaan sivustojen löydettävyys ja asiasanoitukset jatkossa, jäi kuitenkin keskusteluissa epäselväksi. Väitän, että jokainen kuluttaja ei välittömästi ole sitoutuva brändilähettiläs, kun on yhden ostoksen tehnyt. Toki tämä riippuu monesta asiasta, esimerkiksi ostoksen harkintaan käytetystä ajasta ja tuotteen hankintahinnasta. Erilaisia funneli-malleja on syytä tarkastella lisää.

Luovien ratkaisujen uudet syntymekanismit
Mainonnan kohdentamisessa AI tulee auttamaan erilaisten kohderyhmien rakentamisessa, mutta aineistoluoviin sitä ei välttämättä kannata hyödyntää tai käyttää ainakin harkiten. Esillä on ollut pääasiallisesti huonoja esimerkkejä ja kuluttajat eivät anna niille samanlaista arvoa. Luovien puolella AI toimii apurina eikä sen käyttämisen pitäisi olla itse tarkoitus.
Content creatorien rooli kasvaa ja luovien toimistojen pitää löytää uudenlaiset toimintamallit tulevaisuuteen. Kysymys kuuluukin, tarvitseeko sisällöntuottaja toimistoa vai tarvitseeko toimisto tulevaisuudessa enemmän sisällöntuottajaa?
AI-yhteenvetojen haitat
Julkaisijat tuskailevat paljon AI:n yhteenvetojen aiheuttamasta (zero-klikkien) liikenteen laskusta ja siksi erilaiset sitouttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa. Liikennemäärien laskusta kärsivät kaikki toimialat. TM Tuuma on hyvä esimerkki sitouttamisesta ja AI:n hyödyntämisestä. Tuumalle on opetettu Tekniikan Maailman sisällöt ja se antaa vastauksia toimituksellisen, luotettavan sisällön pohjalta.
Mediatoimialaa haastaa lisäksi hakukoneiden AI-ratkaisujen tapa käyttää muiden julkaisijoiden sisältöjä. Korvauksia sisältöjen käyttämisestä ei vielä toistaiseksi ole maksettu. Tämä on asia, jota varmasti tullaan käsittelemään myös oikeusteitse.
Some voi muuttua pelkäksi viihdekanavaksi
Kannattaako sijoittaa mainos ohi selattavan hassutteluvideon vai laadukkaan ja sitouttavan sisällön viereen ⚖️
Some-kanavissa, joista on tulossa entistä enemmän video- ja viihdekanavia, uupuvat sisältöjen tarkistus, kolmannen osapuolen datan validointi ja bränditurvallisuus. Riskit epäedullisessa asiayhteydessä näkymisestä tai trollaamisen kohteeksi joutumisesta ovat somessa todellisia. Näistä syistä some-kanavien uskottavuus on vähäisempää kuin perinteisessä mediassa.
Mainoksella, mediaympäristöllä ja oikealla yleisöllä on merkitystä. Mielikuvissa lähtökohta on, että somessa tavoitetaan hyvin kuluttajia, vaikka euroja on käytettävä entistä reippaammin saadakseen näkyvyyttä. Pelkkä viihde saa aikaan reaktioita, joita somen algoritmit suosivat. Jos aihe, tuote tai palvelu ei kohtaa kuluttajan kiinnostusta, ei kauppaa siitä huolimatta ole luvassa.
Mikä on julkaisijan rooli tulevaisuudessa?
Julkaisijana voi miettiä, tarvitaanko jatkossa enää perinteisiä kohdennusratkaisuja vai siirrytäänkö enemmän AI:n kautta rakennettuihin kohdeyleisöihin. Toimivuus tulee kuitenkin ratkaisemaan tämänkin pelin. Läpinäkyvyys ja luotettavuus painottuvat yritysten arvomaailmassa ja arvot näkyvät toivottavasti myös mediavalinnoissa. Entä keksivätkö mediat uudenlaisia tulonlähteitä ja kehityskohteita omaan toimintaan? Varmasti, ainakin allekirjoittaneella oli muutamia mielenkiintoisia kohtaamisia nykyisten sekä raikkaita uusia ideoita tarjoavien start-up yritysten kanssa. Kerron niistä lisää myöhemmin!
Kysy kohdentamisen ratkaisuja laadukkaisiin ja luotettaviin medioihimme Otavamedian yhteyshenkilöltäsi tai allekirjoittaneelta! Tehoa ja bränditurvallista tavoittavuutta löytyy esimerkiksi monikanavaisilla brändipaketeilla ja räätälöidyillä yleisöillä 🎯
Jutellaanko digitaalisista mainosratkaisuista?
Jukka Pulkkinen
Head of Ad Operations, Insight and Marketing
+358 50 390 4851