Onnistunut konseptisuunnittelu säästää aikaa ja rahaa

Sisältömarkkinoinnin konseptointi

Hyvin suunniteltu konsepti tuo jatkuvuutta, säästöjä ja vaikuttavuutta yritysviestintään. Kuulostaa hyvältä ja helpolta. Miksi sitten kaikki konseptit eivät onnistu? Mitä kaikkea onnistunut konseptointi käytännössä vaatii? Kokosimme yhteen olennaisimmat vaiheet ja parhaat käytännöt sisältömarkkinoinnin konseptointityöhön.

Konseptoinnin rooli yritysviestinnän näkökulmasta

Kun suunnitellaan uusia sisältöjä, kanavia tai kokonaisia mediaratkaisuja, konseptointi toimii suunnannäyttäjänä. Sen avulla sisältömarkkinoinnin tuotanto on sujuvaa, tunnistettavaa ja tavoitteellista. Ilman toimivaa konseptia tuotanto joudutaan aina aloittamaan ”puhtaalta pöydältä”, mikä vie aikaa ja resursseja. Onnistuneessa konseptissa toistuvat samat elementit, mutta se voi myös joustaa tarvittaessa.

Mitä kaikkea sisältömarkkinoinnin konseptointiin sisältyy?

Konseptointia kannattaa hyödyntää aina, kun suunnitellaan ja kehitetään jotain uutta. Me Otavamedialla konseptoimme asiakkaillemme mediakokonaisuuksia ja yksittäisiä tuotteita, kuten printtilehtiä, verkkomedioita, somesisältöjä, videoita ja podcasteja. Jotta median eri osia olisi helppo tuottaa saman muotoisina ja osana jatkuvaa sisällöntuotantoa, luomme niille toimivat konseptit.

Mitä sisältökonsepti tarjoaa?

Käytämme arjessa apuna konseptiopasta, johon on koottu kunkin sisällön yksityiskohtainen ohje niin tekstin kuin visuaalisuudenkin osalta. Näin konseptit eivät ala elää omaa elämäänsä, vaan kokonaisuus pysyy kasassa. Hyvin suunnitellussa konseptissa julkaisijan tavoitteet täyttyvät. Esimerkiksi somesisällöillä ja uutiskirjeellä markkinoidaan verkkomedian artikkeleita ja tuodaan kävijöitä saitille. Podcastin avulla voidaan esimerkiksi rakentaa ajatusjohtajuutta omalla alalla ja mahdollisesti tavoittaa erilaisia kohderyhmiä kuin printtilehdellä.

Monikanavainen sisällöntuotanto koostuu monista pienistä elementeistä, kuten verkkoartikkeleista, videoista, somesisällöistä ja uutiskirjenostoista. Konseptioppaana ohjeet ja valmiit pohjat helpottavat ja nopeuttavat konseptinmukaista tuotantoa ja mahdollistavat kanavien yhdenmukaisuuden. Visuaaliset suunnittelijamme luovat jokaiseen kanavaan yhtenäisen brändi-ilmeen.

Sisältömarkkinoinnin konseptoinnin viisi tärkeintä askelta

1. Taustatyö ja tavoitteet

Hyvä konsepti alkaa perusteellisesta taustoituksesta. Selvitämme julkaisijan tavoitteet, kohderyhmät ja toimialan erityispiirteet. Samalla määrittelemme sisällölliset ja liiketoiminnalliset tavoitteet sekä keinot niiden mittaamiseen.
Hyödynnämme asiakkaalla olevan tutkimustiedon kohderyhmästä, ja lisäksi teemme omaa taustatyötä kartoittamalla potentiaalisten lukijoiden käyttämiä medioita ja kiinnostuksenkohteita. Hyödynnämme ajantasaisia media- ja kuluttajatutkimuksia sekä Otavamedian omaa tutkimusosastoa, jolta saamme tietoja asiakkaan kohderyhmän käyttäytymisestä Otavamedian brändien parissa.

2. Työpajatyöskentely

Ideoimme ja linjaamme uuden konseptin suuntaviivoja yhdessä asiakkaan kanssa työpajoissa. Näissä voidaan pureutua esimerkiksi visuaaliseen maailmaan, juttutyyppeihin ja konseptin äänensävyyn. Käyttäjäpolkujen avulla mallinnamme, miten lukijat löytävät julkaisijan sisällöt ja palvelut.

Työpajat suunnitellaan niin, että niistä saatava hyöty on suoraan käytettävissä konseptointityössä. Konkreettisten esimerkkien, kuten otsikoiden ja kuvien, käyttäminen tehtävissä auttaa meitä muodostamaan linjauksia esimerkiksi uuden konseptin äänensävystä. Valitsemme työpajojen aiheet aina konseptointityön tavoitteiden ja mediakokonaisuuden perusteella.

3. Konseptiluonnosten työstäminen

Työstämme ensimmäiset luonnokset visuaaliseen muotoon. Havainnollistavat esimerkit auttavat konkretisoimaan suunnitelmaa, ja niiden avulla pääsemme nopeammin kiinni tavoiteltuun lopputulokseen.

4. Konseptin testaaminen

Testaamme luonnoksia työryhmällä ja mahdollisuuksien mukaan myös loppukäyttäjillä. Näin varmistamme, että konsepti toimii aidossa käytössä. Esimerkiksi lehden kannen, somesisältöjen, verkkoartikkelin otsikoiden ja podcastin jaksokuvausten luonnosten testaaminen työryhmällä ja median lukijoilla ohjaa konseptointityötä oikeaan suuntaan.

5. Konseptin kokoaminen ja jalkautus

Koostamme selkeän oppaan konseptille: vision, tavoitteet, kohderyhmät, sisältö- ja visuaalisen konseptin, äänensävyn, julkaisukanavat, tuotantoprosessin ja yksittäisten juttutyyppien konseptikuvaukset. Tämän pohjalta on helppo aloittaa sisällöntuotanto. Suunnittelemme konseptin mukaisen tuotannon aloituksen ja mahdollisen uuden median lanseerauksen.

Mitä hyötyä konseptista on käytännössä?

Selkeys tuotantoon

Konseptiopas toimii arjen työkaluna. Sen avulla varmistetaan, että eri sisällöt puhuttelevat kohderyhmää yhtenäisesti ja tehokkaasti, riippumatta sisällön tuottajasta.

Monikanavaisuus helpottuu

Kun jokaiselle sisällölle ja kanavalle on suunniteltu oma roolinsa, kokonaisuus pysyy hallinnassa. Esimerkiksi verkkosisällöt, videot ja somenostot tukevat toisiaan saumattomasti.

Vaikuttavuus kasvaa

Hyvin rakennettu konsepti mahdollistaa myös erilaisten sisältötyyppien yhteispelin. Pitkät luettavat sisällöt tarjoavat syvyyttä, nopeat vinkit palvelevat tunnettuutta ja visuaaliset elementit tunnetta ja elämystä.

Konseptien tarkistamistyötä voi pienessä mittakaavassa tehdä jatkuvasti. Kannattaa kuitenkin antaa konseptin elää jonkin aikaa ja seurata sen onnistumista suhteessa tavoitteisiin.

Pienet hienosäädöt pitävät konseptin ajan tasalla, suuremmat uudistukset taas antavat uutta elinvoimaa kokonaisuudelle.

Onnistunut konsepti ei synny sattumalta

Haastavinta konseptoinnissa on usein tehdä rajauksia. Uuden äärellä on inspiroivaa ideoida uutta, mutta konseptin lopputuloksen kannalta on tärkeää peilata jokaisessa vaiheessa työn tavoitteita ja miettiä, mihin fokusoidaan? Mitkä ideat ja ratkaisut palvelevat kokonaisuutena parhaiten? Tärkeimmät tavoitteet tulee pitää mielessä koko prosessin ajan, eikä ajelehtia liian laajalle.

Testaamisen avulla varmistamme sen, että konsepti palvelee niin lukijoiden kuin julkaisijankin tarpeita. Jos konsepti “ei toimi”, on vaarana se, että tuotanto joudutaan suunnittelemaan joka kerta puhtaalta pöydältä, jolloin myös kustannukset voivat karata käsistä.

Konseptin puuttuessa sisältöjen tuotanto saattaa jäädä irralliseksi. Jokainen kampanja vaatii enemmän suunnittelua ja resursseja. Yhtenäinen brändi-ilme voi jäädä toteutumatta. Konseptin avulla säästyy aikaa, resursseja ja voidaan varmistua siitä, että viesti kantaa oikeaan suuntaan.

Yhdessä. Sopivassa määrin.

Räätälöimme konseptointiprosessin aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaan tiimi voi osallistua konseptointityöhön juuri sen verran kuin itselle sopii. Mediakonseptien suunnittelu on aikaa vievin työvaihe, mistä usein vastaamme itse, kuitenkin niin että asiakas on halutessaan tiiviistikin mukana. Asiakkaan tärkein tehtävä on tehdä prosessin aikana tiettyjä päätöksiä, jotta työ etenee.