ChatGPT – tulevaisuuden työkaveri vai kilpailija?

Minulta kysyttiin, miten meidän yrityksessämme suhtaudutaan ChatGPT:n. Kokemusteni perusteella voisin jakaa ihmiset karkeasti neljään ryhmään. Ensimmäisenä ovat ”aikaiset innostujat”, jotka ovat jo hyvän aikaa kokeilleet ChatGPT:tä omatoimisesti ja käyttäneet sitä työssään. He näkevät tulevaisuuden lupaavana ja ärsyyntyvät toppuuttelijoille. Toinen ryhmä on ”uteliaat seuraajat”, jotka odottavat johdon virallista ohjeistusta ja koulutuksia. He saavat tietonsa uutisista ja kollegoiltaan, ja he saattavat ajatella, että pitäisi kokeilla, mutta en ole ehtinyt. Kolmas ryhmä on pieni joukko ”jarruttajia”. He näkevät ympärillään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia ja korostavat epäonnistumisia. He ovat kyllä kokeilleet palvelua, mutta enemmänkin todistaakseen sen rajoitukset kuin sen mahdollisuudet. Neljäntenä tulevat ”ei kosketa minua” -tekijät, jotka pitävät katseen pallossa ja palaavat asiaan sitten, jos se on omassa työssä ja yrityksessä ajankohtaista.

Kuuluitpa itse mihin ryhmään tahansa, on mukava todeta, että meillä ainakin työnantaja tukee jatkuvaa oppimista ja osallistumista koulutuksiin. Yksi koulutusohjelma ChatGPT:stä on juuri tälläkin hetkellä käynnissä, kannattaa antaa uuden oppimiselle, ja tekoälylle, mahdollisuus.

Omat oppini ChatGPT:n käytöstä

Olen siirtynyt ChatGPT:n hypetysvaiheesta rutiinien helpottamiseen. Näen sen hyödyllisenä työssäni Otavamediassa. Tärkeimpiin tehtäviini kuuluu tietojen tuottaminen mainostajille, yleisöjen kaupallistaminen ja mainosmyynnin tukeminen. Törmään yleisiin haasteisiin, kuten ”pikatilauksiin”, epämääräisiin työpyyntöihin ja tietotulvaan. ChatGPT auttaa näissä haasteissa.

Tässä muutama esimerkki, joista olen itse hyötynyt käyttäessäni ChatGPT:tä. Saan usein pyyntöjä tehdä yhteenvetoja tai raportteja yleisön käyttäytymisestä. Yksi yleisimmistä käyttötavoistani on ladata palveluun taulukko, jossa on iso määrä avainsanoja sivulatauksineen tai kohderyhmän luetuimmat otsikot tietyllä aikavälillä. ChatGPT4 tunnistaa ja luokittelee tehokkaasti yhteneviä teemoja, säästäen aikaa ja vaivaa manuaaliselta laskemiselta ja luokittelulta. Työkalu tekee työn paremmin kuin minä ja auttaa myös luomaan helppoja yhteenvetoja ja listoja, jotta raporttien lukijat voivat helposti muistaa tärkeimmät asiat.

Toinen alue, jossa olen saanut apua ChatGPT:n käytöstä, on sekavien työpyyntöjen jäsentely. Usein saan yhteydenottoja pitkien ja monimutkaisten keskustelujen pohjalta. Joskus olen vain pieni lenkki pitkässä keskustelussa. Silloin käytän ”Mistä hiivatista tässä on oikein kyse -tempun”. Laitan koneeseen asetuksen, joka poistaa historian ja estää tietojen keräämisen. Seuraavaksi annan tekoälyn selvittää koko sotkun. Näin saan selkeän vastauksen siihen, mistä on kyse.

Kolmas kätevä ominaisuus on tietovyöryn hallinta, johon ChatGPT tarjoaa nopean ratkaisun. Esimerkiksi pyydän yleisellä tasolla selitystä termiin, joka on minulle vieras. Minulle tulee myös suuri määrä trendeihin liittyviä uutiskirjeitä, ChatGPT osaa loistavasti tiivistää tärkeimmät pointit jaarittelun seasta. Näin säästän aikaa ja vaivaa. Käytän samaa menetelmää myös toiseen suuntaan. Pyydän siis esimerkiksi ”tee oheisesta sähköpostistani looginen ja ymmärrettävä” ja voilà, oma viestini menee todennäköisesti paremmin perille.

Uuden sisällön osalta ChatGPT:n luomat tekstit ovat usein ennalta-arvattavia, tylsiä ja hengettömiä. Sisältö on geneeristä, ja tyypilliset lauserakenteet ja sanonnat, kuten ”kuitenkin on hyvä muistaa” tai ”on tärkeää huomata”, tulevat nopeasti tutuiksi. Toisaalta ChatGPT auttaa alentamaan kirjoittamiskynnystä. Yksikin uusi näkökulma tulevaan tekstiin voi auttaa voittamaan tyhjän paperin kammon.

Tekoälyn käyttäminen on ollut erittäin opettavaista ja antoisaa

Viimeisen puolen vuoden aikana olen oppinut seuraavat tärkeät asiat:

1. Annan riittävästi lähtötietoa. Mitä enemmän tietoa annan, sitä paremmin ChatGPT ymmärtää tarpeeni. Syöttämällä tarvittavat tiedot tekoälylle, voin olla varma tiedon oikeellisuudesta.
2. Tekoälyn ”virittäminen” oikeaan kontekstiin on tärkeää. Esimerkiksi jos tehtävä liittyy perinteisen median mainonnan segmentteihin, kerron sen tekoälylle.
3. ChatGPT tarvitsee näkökulman. Suunnittelen ensin itse, mitä haluan sen kirjoittavan tai tekevän, ja käytän sitten ChatGPT:tä ideoiden kehittämiseen.
4. Tekoälyn ohjaaminen tekstikomennoin eli ”promptaaminen” on tärkein taito. Se vaatii harjoittelua ja kokeiluja, mutta on sen arvoista. Eri tekoälyalustojen promptien kauppapaikat ovat jo ilmestyneet nettiin, kuten esimerkiksi https://promptbase.com/.
5. Yksinkertaisten komentojen käyttö on tehokasta. Teen yhden tehtävän kerrallaan, jolloin voin helposti muuttaa komentoa tarpeen mukaan. En sekoita aiheita tai tehtäviä. ChatGPT muistaa keskusteluketjun kontekstin, joten erottelen tehtävät omiin sessioihin.
6. Käsken, en pyydä. On suuri kiusaus pyytää ChatGPT:ltä asioita kohteliaasti kierrellen, mutta se ei tunnista kaikkia ihmisten välisen kommunikaation hienouksia, joten selkeä käsky toimii usein paremmin.
7. En useinkaan tyydy ensimmäiseen vastaukseen. Pyydän ChatGPT:tä generoimaan uuden vastauksen tai muokkaamaan aiempaa vastaustaan.
8. Olen kärsivällinen. Jos tekoäly jää jumiin johonkin asiaan, aloitan uuden tehtäväketjun matalalla kynnyksellä. Muokkaan ja parannan kysymystäni, jos en saa haluamaani vastausta.
9. Pidän istunnon lyhyenä. Jos istunto venyy, ChatGPT saattaa unohtaa aiemmin antamani tiedot tai se alkaa hallusinoimaan puuta heinää.
10. Tekoäly säästää aikaa yhdellä alueella, mutta tuo uusia tehtäviä toisaalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tietojen tarkistamista useammasta lähteestä. Jos tekoäly antaa minulle uutta tietoa, minun on tarkistettava, onko se oikein tai ajankohtaista. Tekoälyn käyttö voi säästää kustannuksia, mutta se ei välttämättä vähennä ihmistyötä samassa suhteessa.
11. Suhtaudun tekoälyyn kuten naapurin Markkuun. Hän on yleensä oikeassa, mutta ei koskaan myönnä olevansa väärässä. Tarkistan aina ChatGPT:n vastaukset ennen niiden käyttämistä.
12. ChatGPT4 on merkittävästi parempi ja hitaampi kuin edeltäjänsä, mutta se on hintansa arvoinen. Historian nollaaminen on hyvä ominaisuus, jolla estetään ei-toivotun tiedon päätyminen tekoälyn opetusdataan.

ChatGPT herättää paljon keskustelua ja suuria tunteita, miksi?

Juttelin erään kunnan palveluksessa olevan ystäväni kanssa siitä, kuinka on suuri kiusaus keksiä parannuksia toisten työhön. Perusopetuksen parissa työskentelevät tuntuvat olevan parhaita asiantuntijoita varhaiskasvatuksen työn parantamiseen ja viestinnän ammattilaiset uskovat tietävänsä mikä tuotannossa mättää. Työpajoissa ja kahvikoneen äärellä tämäntyyppinen ideointi on innostavaa. Mutta rehellisesti sanottuna, olisin varsin ärsyyntynyt, jos joku tulisi kertomaan, että minun pitäisi hoitaa työni uudella ”HelppoAI”-teknologialla ja että muutaman vuoden päästä minua ei tarvita, koska ”AhkeraAI” hoitaa työni paremmin joka tapauksessa.

Syy, miksi on niin helppo maalata kuvia siitä, kuinka uusi teknologia tuhoaa jonkin ammattikunnan tai ammatin, on ilmeinen. Yleensä se johtuu uusien teknologioiden algoritmien sekä toisten työn arvonmuodostuksen vähäisestä tuntemuksesta. Otetaan esimerkiksi toimittajan työ. Se näyttää maallikon silmissä kirjoittamiselta, joten kirjoituskoneen virkaa voisi teoriassa hoitaa ChatGPT:n kaltaisilla generaattoreilla. Kun työn todellinen arvo piilee riippumattomuudessa, uskottavuudessa ja maailman ymmärtämisessä, toimittaja voisi itse löytää paljon parempia tapoja oman työnsä avuksi. Keksiikö hän käyttää tekoälyä tunnistamaan manipulointiyrityksiä tai löytääkö hän työkalun, joka auttaa faktantarkistuksessa, jää nähtäväksi.

Tässä korostuu hyvän kokeilukulttuurin merkitys, joka tarjoaa riittävästi tukea kokeiluihin, antaa mahdollisuuden epäonnistua, jakaa kokemuksia kollegojen kanssa ja sitä kautta luoda menestysreseptejä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Mielestäni olen saanut melkoisen hyvän käsityksen siitä, kuinka ChatGPT toimii henkilökohtaisena avustajana. Kaikesta huolimatta ChatGPT:n käytössä OpenAI:n kautta on selkeitä rajoituksia. Esimerkiksi oman datan liittäminen ”kopioi ja liitä” -menetelmällä on rajoitettu noin 2000 sanaan – tämä menetelmä on sekä kömpelö että hidas. Seuraavaksi haluaisin siirtyä uudelle tasolle ja tutustua API-yhteyden luomiseen sekä kaupallisiin kokeiluihin. Tiedostan, että tämä vaatii enemmän aikaa.

Laajemmassa mittakaavassa opetusdata tulee olemaan keskiössä niin sääntelyn kuin tekijänoikeuksienkin näkökulmasta. Taiteilijat joutuvat miettimään, pitäisikö heidän luomuksensa sallia tekoälyn käyttöön, vai pitäisikö heidän vuosien mittaan hioutunut tyylinsä pitää tiukasti omana. Entä pitäisikö toimitusten antaa tekoälyn käsitellä heidän vuosien aikana kertyneitä artikkelivarastojaan, jolloin orgaaninen hakukoneliikenne saattaisi romahtaa? Tekoälyn laatu riippuu koulutusdatan laadusta, mitä käy jos suurin osa sen koulutusmateriaalista alkaa olla tekoälyn tuottamaa, muuttuuko sen tuotokset entistä geneerisemmäksi mössöksi?

Tekoälyn myötä autenttisuuden todentamisen merkitys tulee kasvamaan. Samoin alan taitavimmat ammattilaiset joutuvat näkemään entistä enemmän vaivaa pitääkseen etumatkansa massoihin. Toisaalta suuret ihmisjoukot voivat nostaa omaa tasoaan hyödyntämällä entistä parempia ja monimutkaisempia työkaluja. Ehkä tämä kaikki johtaa siihen, että eri alojen ammattilaiset joutuvat todella pohtimaan, mikä tekee heistä tai heidän työstään ainutlaatuisen ja korvaamattoman ja missä rimaa voi nostaa näiden työkalujen avulla.