Mainonta puree – aikakauslehtimainosten huomioarvojen keskiarvo upeat 70 %
Tutkimme vuosittain satoja mainoskampanjoita ja keräämme tuloksista kattavaa tietopankkia, jonka avulla voidaan selvittää mainonnan toimivuutta sekä yleisellä tasolla että mainosmuodoittain ja toimialoittain. Tietopankistamme löytyy faktaa mainostajalle siitä, missä ja miten kannattaa mainostaa ja minkälainen mainonta herättää ostokiinnostuksen: vuodelta 2022 mukana on kolme huikean huomioarvon saanutta mainosta – ota näiden esimerkkien opit talteen ja tee menestyvää mainontaa!
Aikakauslehtimainonnan huomioarvojen keskiarvo 70 % vuosina 2021–2022 puhuu omaa positiivista kieltään aikakauslehtimainonnasta. Huomioarvon lisäksi lehtimainonnalla on myönteinen vaikutus mainostettavan tuotteen herättämään mielikuvaan. Lehtimainos on myös omiaan lisäämään ostokiinnostusta. Ostokiinnostuksen syntyminen vaatii lisäksi usein brändin pitkäjänteistä rakentamista, ja juuri tässä aikakauslehtimainonta on parhaimmillaan. Aikakauslehtimainontaan yhdistetty verkkomainonta täydentää kokonaisuutta – verkkomainonnan huomioarvojen keskiarvo on lähes 50 %.
Tutkimuksemme mukaan aikakauslehtimainonta koetaan selkeänä, tietoa antavana ja kiinnostavana sekä muista mainosmuodoista erottuvana. Mainonnan muistamiseen ja mainoksen herättämään mielikuvaan vaikuttaa se, käyttääkö mainonnan näkijä mainostettua tuotetta ennalta vai onko tuote hänelle uusi.
Erotu oikein valitulla mainosmuodolla
Aikakauslehtimainonnassa parhaiten toimivat mainokset, jotka ovat kohdennettu oikeisiin medioihin, esimerkkinä Motonetin mainos Erä-lehdessä. Mainokset huomataan myös kokonsa puolesta – esimerkiksi koko sivun mainoksessa, aukeamassa tai liitteessä brändi ja mainostettu tuote pääsevät todella esille ja herättävät huomion lisäksi myönteisen mielikuvan.
Thermos
Mainostaja: Motonet Oy
Mainosmuoto: Koko sivu
Mediat: Erä 10/2022
Kampanja-aika: Lokakuu 2022
Korkea huomioarvo 97 %
”Antaa kuvan laadukkaasta tuotteesta”
”Värikäs ja huomiota herättävä”
”Metsästyskausi on alkanut ja ulkona tarvitaan lämmintä juotavaa/ruokaa”
Ansaitse huomio tyylikkäästi
Verkkomainontamuodoista avaussivumainoksilla on suurin huomioarvojen keskiarvo, 71 %. Avaussivumainos koetaan myös vähiten ärsyttäväksi mainosmuodoksi. Parhaiten ostokiinnostusta herättävät mainosmuodot ovat yleensä display- ja paraatimuotoiset mainokset.
Oheinen eteerisen kaunis Lumenen mainos on toimivasta avaussivumainoksesta loistava esimerkki.
Lumene Lumo
Mainostaja: Lumene
Mainosmuoto: Avaussivu
Mediat: Anna.fi
Kampanja-aika: Lokakuu 2022
Korkea huomioarvo 70 %
”Ihanat värit, houkutteleva, puhdas, luonnollinen, kiinnostaa kokeilla”
”Raikas, kotimainen ja laadukas”
”Tunnistaa heti Lumenen mainokseksi”
Oikealla mainosmuodolla ja laadukkaalla kuvalla tuote ja brändi erottuvat edukseen.
Herätä myönteisiä mielikuvia
Aikakauslehtimainonta on mitä parhaimpia keinoja herättää sekä myönteinen mielikuva tuotteesta että ostohalukkuus. Parhaiten tämä onnistuu, kun mainos kohtaa kuluttajan oikeassa ympäristössä oikeaan aikaan – tässä tapauksessa omaa lempilehteä lukiessa, jolloin kuluttaja on useimmiten jo valmiiksi aihepiiristä kiinnostunut. Oikein valittu mainosmuoto yhdistettynä aiheesta intohimoisesti kiinnostuneeseen yleisöön petaa tietä kohti hyvää lopputulosta.
Valion herkullinen mainos sai huikean korkeat huomioarvot ja se todella puhutteli Kotilieden kautta tavoitettua Kotikokkien ja jauhopeukaloiden heimoa.
Nautitaan kesästä!
Mainostaja: Valio Oy
Mainosmuoto: Liite
Mediat: Kotiliesi 10/2022
Kampanja-aika: Toukokuu 2022
Korkea huomioarvo 96 %
”Herkullisia ja myös terveellisiä reseptejä. Heräsi halu kokeilla”
”Tosi herkullinen. Kuten Valion mainokset yleensäkin. Hokutteleva.”
”Valion ruokaohjeliitteen luen aina huolella, joskus säästän näitä ja usein löydän hyviä ohjeita omaan arkeen tai juhlaan.”
Paras tulos syntyy yhdistelmällä
Profiloivat printti- ja digimainonta muodostavat yhdessä loistokombon. Mainostaessa ei olla pelkkien evästeiden varassa, vaan mainokset keräävät silmäpareja myös digimainonnan ulkopuolella. Toimiva kokonaisuus löytyy oman yhteyshenkilösi kanssa keskustellessa!
Kysy lisää omalta yhteyshenkilöltäsi tai
Katja Sampo
Tutkimuspäällikkö
+358 40 765 3335