Näin syntyy Golfpisteen podcast

Viiden vuoden kokemuksella voi kertoa podcastin tekemisestä paljon. Tuottaja Sami Sarpakunnas raottaa Golfpisteen podcast-studion ovea Pasilan Triplassa, tervetuloa mukaan! Kuuntele tai lue haastattelu alta.

Kuuntele haastattelu podcastina!

Mukana on bonuskysymyksiä ja juttuja, joita kirjoitettu haastattelu ei sisällä, mm. mikä on yllättävintä, mitä studiossa on tapahtunut ja mikä on parasta Jere Jaakkolassa, podcastin toisessa vakioäänessä. Tallenteen kesto on 36:36.

Studiossa ovat Golfpisteen tuottaja Sami Sarpakunnas ja Otavamedian markkinoinnin kehityspäällikkö Leena Lehti-Martikainen.

KUUNTELE HAASTATTELU TÄSTÄ >>

Sami Sarpakunnas ja Leena Lehti-Martikainen

Golfpisteen podia on tehty pian 220 jaksoa, viitisen vuotta siis. Teemme pääsääntöisesti jakson viikossa, eikä niitä jätetä väliin kuin kesä- ja joululomilla.

Tekemiseen on tullut rutiinia, mutta silti jokainen äänitys on uniikki, eikä lopputulosta voi ainakaan kokonaan ennakoida. Siihen ei myöskään pyritä. Podcastin suurimpia vahvuuksia on luonteva keskustelu, jota voi ja kannattaa raamittaa, mutta ei rajoittaa. Jos artikkeli on yhden toimittajan hengentuote, on podcast parhaimmillaan kollektiivinen syväluotaus aiheeseen. Vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ajatukset yleensä syvenevät ja saavat lisää sävyjä.

Mistä kaikki alkoi?

Golflehden ja Golfpisteen päätoimittaja Jere Jaakkola on tehnyt töitä Ylen radiotoimittajana, ja alkusysäys omalle podcastille tuli häneltä. Jeren taustatiedot ja osaaminen auttoivat paljon ensimetreillä, mutta paljon on opittu tekemisen myötä. Jonkin verran olemme aihetta opiskelleet, mutta käytännön tekeminen on hyvä kouluttaja, kunhan muistaa pohtia omaa tekemistään analyyttisesti ja riittävän kriittisesti.

Miten podcastin aiheet valitaan?

Seuraamme työssämme golfia päivittäin ja oikeastaan kellon ympäri. Podcastiin pyrimme valitsemaan ajankohtaisia aiheita, joiden käsittelyä formaatti tukee. Aihe voi olla ajankohtainen kilpailu, se voi liittyä kauden ja vuoden kulkuun, kuten kenttien kevätkuntoon, tai se voi olla ajattomampi aihe, esimerkiksi golfmailojen osto-opas. Osaa aiheista kypsyttelemme pitkään ja keräämme hissukseen lisää tietoa käsikirjoituksen tueksi, osa aiheista syntyy hyvinkin lyhyellä aikajänteellä.

Aihevalintojen ja käsikirjoituksen avain on utelias mieli: into löytää aiheisiin syvyyttä keskustelemalla niistä muiden kanssa. Keskustelulle pitää myös jättää tilaa. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä – päinvastoin juuri eriävät mielipiteet muodostavat usein hedelmällisen lähtökohdan keskustelulle. Juontajan on kuitenkin kyettävä ohjaamaan keskustelun kulkua ja pitämään se kiinni aiheessa.

Tänään studiossa vierailee…

Käytämme vieraina asiantuntijoita aina, jos heidän kauttaan saadaan päivän aiheeseen uusia kulmia. Vieraat tuovat lähetyksiin vaihtelua ja ajankohtaisuutta eikä kukaan ole toistaiseksi kieltäytynyt kutsusta studiolle.

Vierailijat tulevat yleensä mukaamme studioon, mutta joissain tilanteissa olemme tehneet haastattelun puhelimen välityksellä. Otavalla on tasokas äänitysstudio ja käytämme nauhoituksessa erillistä ääniteknikkoa. Se on tietoinen valinta. Monen pienemmän podcastin nauhoittaminen hoidetaan tätä nykyä itse, mutta harmittavan usein se kuuluu lopputuotteesta. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että Golfpisteen podcast on aina äänenlaadultaan mukavaa kuunneltavaa.

Puhelut osana lähetystä toimivat hyvin, mutta niiden kohdalla äänenlaatu ei koskaan ole ihan yhtä hyvä kuin studiohaastatteluissa. Juontajan ja haastateltavan välinen vuorovaikutus on myös erilaista, ja puhelinhaastattelut jäävät herkästi hieman etäisiksi. Toisaalta, jos vierailija jännittää kovasti podcast-esiintymistä, puhelinhaastattelu voi olla hyvä metodi.

Jännittäminen muuten on hyvin yleistä. Alkujähmeys karisee kuitenkin yleensä ensimmäisten minuuttien jälkeen. Kiireetön jutustelu ennen lähetyksen alkua auttaa rentoutumaan ja muutenkin toimittajan on skannattava vieraan jännityksen tasoa ja hänen läsnäoloaan, jotta homma saadaan rullaamaan luontevasti. Ilman hyviä vuorovaikutustaitoja ja psykologista silmää podcast-juontaja ei saa vieraistaan mitään irti.

Entä kaupalliset yhteistyöt?

Mainokset ja kaupalliset yhteistyöt ovat tervetulleita, kunhan ne sopivat kokonaisuuteen. Kevään mittaan teimme esimerkiksi puhelinhaastattelun kaikkien Golfkesä-kiertueen kenttien edustajien kanssa. Soitimme kentälle ja haastateltava sai mahdollisuuden kertoa omasta kentästään. Haastattelut olivat kuuntelijoidenkin mielestä hyvää sisältöä. Kaupallista, mutta informatiivista.

Hyödyllistä ja kuuntelijoita palvelevaa kaupallista sisältöä ovat mm. varusteisiin, mailoihin ja matkailuun liittyvät aiheet. Kannattaa kysyä lisää, tiedämme golfarien kiinnostuksen kohteista vaikka mitä!

Onko kaikki podcastissa käsikirjoitettua?

Alkuun käsikirjoitimme podcastin aika tarkasti. Ei sanasta sanaan, mutta paljon tiukemmin kuin nykyään. Emme kuitenkaan ole näyttelijöitä ja siksi huomasimme aika pian, että puhe on sujuvampaa ja ilmaisu luontevampaa, kun käsikirjoitus ei ole liian sitova.

Kokemuksen myötä olemme siirtyneet takaisin hieman yksityiskohtaisempaan käsikirjoitukseen. Jos pitkään tehtiin muistilistoja, joissa kohdat muodostuivat yleensä yhdestä tai muutamasta sanasta, ovat ranskalaiset viivat nykyään paljon pidempiä alaviittauksineen. Vanha kunnon lyijykynä ja printattu käsikirjoitusrunko on pettämätön apuväline nauhoituksen ajaksi. Ideoita ja keskustelun kautta syntyneitä ajatuksenjyväsiä kannattaa merkitä ylös käytettäväksi joko nauhoitettavassa podcastissa, tai seuraavassa, tai ihan kokonaan toisessa yhteydessä.

Mitä tapahtuu nauhoituksen jälkeen?

Jälkikäsittelemme äänen, mutta harvoin lyhennämme tai karsimme lopputuotetta sen kummemmin. Rutiini alkaa olla hyvä. Formaattina podcast on sikäli armollinen, että jo tieto siitä, ettei kaiken tarvitse mennä ykkösellä maaliin, riittää rentouttamaan keskustelijoita ja äänitys onnistuu melkein aina ensimmäisellä otoksella. Jälkikäsittelyllä lopputuotteesta voisi saada vielä tiiviimmän, mutta siihen meillä ei ainakaan tällä hetkellä ole resursseja. Emme myöskään ole saaneet asiasta kriittistä palautetta, joten uskallamme luottaa nykyiseen tekemisen tapaan.

Mahdollisuuksien mukaan teemme podcastin aiheesta erillisen artikkelin. Yleensä siinä aihetta käsitellään eri kulmasta ja lukija ohjataan hakemaan lisää tietoa podcastista. Sen formaattihan on sikäli erinomainen, että jakson voi kuunnella silloin ja siellä, kun se itselle parhaiten sopii. Aika moni tuntuu kuuntelevan jaksot auton ratissa.

Kuuntelijoita on laidasta laitaan, he ovat yleensä joko innokkaita harrastajia tai golftoimialalla toimivia ihmisiä. Jaksoa kohti kuuntelijoita on keskimäärin 3000–6000. Jaksoilla on pitkä elinkaari, ne saavat kuunteluita myös monta kuukautta jakson julkaisun jälkeen.

Kiitos hyvät kuulijat, jatketaan juttua viikon päästä!

Podcast syntyy nykyään suhteellisen helposti. Luomisprosessi on kuitenkin kokonaisuudessaan sellainen ulospuhallus, että teemme nauhoitukset iltapäivän viimeisenä työnä. Podin nauhoituksen jälkeen on parempi ladata akkuja ja kypsytellä niitä ajatuksia, joita keskustelusta virisi. Usein ideat seuraaviin jaksoihin syntyvät nimittäin niin sanotusti lennosta. Hyvä niin, sillä seuraava lähetyspäivä on taas viikon päästä.

Haluatko mukaan Golfpisteen podcastiin?

Sami Sarpakunnas
Tuottaja
+358 41 547 1769

Ota yhteyttä