Otavamedia mukana viemässä suomalaista metsäsuhdetta maailmalle
Sauna saatiin vastikään maailmalle ja Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Samaa yritetään nyt suomalaisen metsäsuhteen osalta. Väittävät nimittäin, että jokaisella suomalaisella on sellainen. Onko todella näin? Miksi muka juuri suomalaisten suhde metsään olisi jollain muotoa erityinen? Ota osaa keskusteluun ja voita kulttuurielämyksiä kokonaiseksi vuodeksi!
Lapsuudenkodissani metsä alkoi takapihalta, se oli itsestään selvä osa lähes jokaista arkipäivää. Mutta en minä metsää pelkästään turvan tyyssijana edes lapsena kokenut. Olematon suuntavaisto höystettynä vilkkaalla mielikuvituksella teki nimittäin sen, että metsä myös pelotti. Viimeistään (ehkä vähän turhankin varhaisessa lapsuudessa syntynyt) rakkauteni David Lynchiin ja Twin Peaksiin sai oman metsäsuhteeni kallelleen niin, että aloin nähdä metsässä myös vaaraa.
Elävä, kehittyvä metsäsuhteemme
Majojen rakentelu ja kiipeily oli lapsena parasta, mitä tiesin. Teinivuosina suojaisat lähimetsät tarjosivat oivallisen paikan sekä seikkailla että sekoilla itsenäisemmin. Opiskeluvuodet kaupungissa etäännyttivät minut metsästä ja ylipäätään luonnosta useammaksi vuodeksi. Mutta kuten sydänystävyys useimmiten, myös suhteeni metsään on kestänyt niin myötä- kuin vastoinkäymisensä. Olen löytänyt metsäni jälleen!
Suomalaisten suhde metsään on ollut jatkuvassa muutoksessa paitsi yksityisesti myös yleisemmin. Kansakunta, joka on raivannut elintilansa metsään, tehnyt työtä, sotinut ja selviytynyt metsässä, ruokkinut itsensä metsän antimilla, suojellut metsää ja vaurastunut sen ansiosta, on vuoroin ylpeillyt ja hävennyt metsäläisyyttään. Ei siis varmastikaan ole liioiteltua väittää, että suhteemme metsään todella on erityinen.
Metsä on nyt muodissa.
Metsä on nyt muodissa. Erityisesti tämä vallitseva, yhtä aikaa sekä hektinen ja epävakaa että sosiaaliseen eristäytymiseen ja kotoiluun kannustava maailmantila on saanut meidät kaipaamaan perusasioiden äärelle luontoon ja hiljaisuuteen. Tahdomme perspektiiviä ja tilaa hengittää, mutta myös turvallista tekemistä ja sisältöä someen – ja niitähän metsässä riittää!
Suomen Metsämuseo Lusto on paraikaa rakentamassa Punkaharjun kansallismaisemiin näyttelyuudistusta kantavana teemanaan nimenomaan suomalaisten monipuolinen metsäsuhde. Suhteemme metsään on jo saatu Elävän perinnön kansalliseen luetteloon Luston aloitteesta. Nyt, saunan vanavedessä, yhteisenä tavoitteenamme on saattaa metsäsuhteemme maailmalle ja Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Tahdomme sitoutua yhteisen kulttuuriperintömme suojelemiseen!
Otavamedialla on ilo ja kunnia olla mukana vauhdittamassa matkaa. Tuotamme vuonna 2022 avattavaan näyttelyuudistuksen videoteokset. Tahdomme sitoutua yhteisen elävän ja aineettoman kulttuuriperintömme suojelemiseen. Siksi haluammekin kuulla juuri sinun tarinasi ja saada yhteisen äänemme kuuluviin!
Kerro tarinasi ja voita museokortti!
Ollakseen olemassa metsäsuhde ei edellytä jatkuvaa tai edes kiinteää kontaktia metsään; metsäsuhteen ei tarvitse olla mutkaton. Myös vieraantunut, ristiriitainen tai suorastaan kapinallinen metsäsuhde on yhteistä elävää perintöämme.
Hanke Unescon luetteloon pääsemiseksi vaatii kuitenkin näiden erityislaatuisten ja toisistaan poikkeavien metsäsuhteidemme tunnistamista sekä aktiivista keskustelua. Ota osaa keskusteluun osoitteessa metsäsuhteeni.fi tai sosiaalisessa mediassa tunnisteella #metsäsuhteeni tai #lusto. Osallistuneiden kesken arvotaan museokortteja, jotka takaavat monipuolisia kulttuurikokemuksia ympäri maatamme kokonaiseksi vuodeksi. Ajatuksesi otetaan huomioon myös Luston näyttelyuudistustyössä!
Kirjoittaja Sanna Grav on Otavamedian videotuottaja, ylpeä metsäläinen, jonka vastuulla on toteuttaa Suomen metsämuseo Luston vuonna 2022 avattavan näyttelyuudistuksen videoteokset.