Sisällä ulkoilmaelämässä – Me tiedämme, mistä kirjoitamme

Ympäripyöreä pintaraapaisu ei erikoislehdille riitä, vaan niiltä vaaditaan syvää asiantuntemusta. Se syntyy intohimosta ja kokemuksesta. Erikoislehdissä työurat ovatkin usein pitkiä. Osaamisesta halutaan pitää kiinni, ja toisaalta moni kokee olevansa unelma-ammatissaan.

Jututimme Erä- ja Metsästys ja Kalastus -lehtien asiantuntijoita. Erä-lehden tuottaja Anssi Uitti muotoilee asian niin, että kun omaa työuraa nyt katsoo taaksepäin, niin juuri näin sen pitikin mennä.

”Olen lapsesta asti haalinut käsiini ja lukenut kaiken kalastukseen liittyvän. Jo yhdeksänvuotiaana tein omaa kalastuslehteä ja 14-vuotiaana olin mukana Tupla tai kuitti -tietokilpailussa ja pääsin urheilukalastuksessa viimeiseen kysymykseen saakka. Se olikin sitten vaikea, mutta nyt osaisin vastata siihenkin”, hän sanoo.

Intohimoiseksi perhokalastaksi tunnustautuva Uitti on toiminut mm. Pohjolan perhokalastaja -lehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana ja tehnyt toimitustyötä 1980-luvun lopulta lähtien niin lehti kuin kirjapuolellakin.

”Tätä olen aina halunnut tehdä. Kalastus on aina ollut niin paljon enemmän kuin harrastus. Lehden tekeminen on luonteva tapa jakaa tietoa, sekin on aina ollut minulle mieluista”, Suomen Urheilukalastajain Liiton puheenjohtajanakin toimiva Uitti kertoo.

Uitti on nähnyt lehtikentän muutoksen läheltä. Vaikka lehti on nykyään tietynlainen ylellisyystuote, ja vaikka aikakauslehdet ovat nykyään paljon visuaalisempia kuin taannoin, on niiden perustehtävä edelleen sama; ne tarjoavat lukijoilleen journalistisen perustein koeteltua puolueetonta tietoa ja kertovat alan uutuuksista ja tuoreista trendeistä.

”Muutos on jatkuvaa ja erilaisia pieniä ja suuria trendejä tulee ja menee. Niissä me haluamme olla mukana. Esimerkiksi vetouistelun nousu ja perhokalastuksen suosion räjähtäminen olivat merkittäviä buumeja 1990-luvulla ja juuri nyt vaikkapa vertikaalijigaus ja livekaikupilkintä ovat kalastuspuolella isoja trendejä.”

Hasse Härkönen on hänkin pitkän linjan toimittaja. Luontoharrastus alkoi nuorena ja syventyi perhokalastusharrastuksen kautta vuosi vuodelta. Metsästäjiä oli suvussa parissa polvessa, ja ensikosketus metsästykseen tuli sitä kautta jo pikkupoikana Etelä-Karjalan Taipalsaaressa.

Härkönen oli parikymppisenä päättänyt, ettei sotke harrastusta ja työtä keskenään, mutta parin mutkan kautta uutistoimitus- ja freenlance-toimittajan työ vaihtui Metsästys- ja Kalastus -lehden toimituspäällikön pestiin.

Sittemmin Härkönen on ilokseen huomannut, että harrastus hyödyttää työtä ja toisinpäin. Työ ei ole tappanut intoa harrastaa.

Metsästys ja Kalastus -lehdessä pääpaino on metsästyksellä. Erä-lehdessä painotus on pikemminkin toisin päin. Härkösen mukaan molemmat lehdet ovat kuitenkin ennen kaikkea luontolehtiä.

”Kaikki lähtee luonnosta, saaliskohteiden ja luonnon tuntemisesta. Kun ymmärtää luonnon toimintaa, voi saada saalistakin, riistaa ja kalaa”, hän näkee.

Hän myös tietää mistä puhuu. Päätyönsä ohella Härkönen on tehnyt elokuussa ilmestyvää kirjaa Meritaimenen rannikkokalastuksesta kymmenisen vuotta. Toinen mokoma on mennyt oman tietopankin kerryttämisessä. Koko matkan aikana kertynyt tietous on nyt saatu yksien kansien väliin.

Metsästys ja kalastus -lehdellä on todella pitkä, yli 110-vuotinen historia. Härkösen mukaan perusasiat ovat kuitenkin muuttuneet yllättävän vähän. Luonnon ymmärtäminen on edelleen kaiken keskiössä. Se taas vaatii aikaa. Luonnossa on oltava paljon. Toisaalta juuri aika, tai pikemminkin sen puute, on nykyihmistä kroonisesti vaivaava taakka.

”Monella aikaa vain ei ole. Meidän tehtävänämme on tarjota koeteltua ja riippumatonta hyötytietoa lukijoille. Yritämme olla askeleen edellä ja tarjota esimerkiksi ennen jahtikauden alkua asiantuntijoiden laatiman tuhdin tietopaketin, josta on käytännön hyötyä”, Härkönen kuvailee.

Mutta pitää lehtien tarjota myös nojatuolimatkailua. Jos reissuun ei pääse itse, on nautinnollista lukea todentuntuisia ja elämänmakuisia retki- ja matkakertomuksia, joiden ääressä saattaa tavoittaa samoja tunteita kuin tekemisen ääressäkin. Ne myös antavat ideoita siitä, mihin itse voi suunnata, kun elämäntilanne antaa myöten.

Vastuullisuus on kaikissa outdoor-lehdissä vuosi vuodelta isompi teema, joka näkyy niin luontoharrastuksessa kuin lehdentekemisessäkin. Se vaikuttaa aihe- ja kuvavalintoihin ja ohjaa oikeastaan tekemistä monin tavoin.

”Kaiken luontoharrastamisen on oltava kestävällä pohjalla. Siemenperunoita ei pidä syödä”, Härkönen tiivistää.

Luontoharrastus on myös välineurheilua. Välineet eivät saa tosipaikassa pettää. Välinehankinnat ovat usein arvokkaita, vaikkapa haulikko, teltta tai kelluntapuku, ja siksi erikoislehdillä voi olla välinetestaamisen ja asiantuntemuksen kautta suuri rooli hyödyllisen, testatun tiedon tarjoajana.

Sosiaalinen media ja internet ovat nykyään pullollaan erilaisia tuote-esittely ja testaamisvideoita, mutta ne ovat kaukana journalistisesti laaditusta, koetellusta ja testatusta tiedosta, jota erikoislehdet pystyvät tarjoamaan.

Otavamedialla outdoor-lehtien testiammattilainen on tuottaja Marko Lysmä. Hänen käsiensä ja tarkan syyninsä kautta suomalaiset ulkoilmaihmiset ovat saaneet koeteltua tietoa lukuisista tuotteista, paukkuliiveistä termospulloihin ja taittosähköpyöristä liukuesteteippeihin. Jokainen testi on omanlaisensa lapsi, joka kasvaa tehdessä.

”Se olikin hankala testi”, Lysmä naurahtaa, ”Mutta lopulta keksimme asentaa teipit kauppakeskus Triplan liukuportaiden edustalle kulutustestiin puoleksitoista kuukaudeksi. Testissä saatiin oikeasti aika yllättäviä tuloksia ja sellainen onnistuminen on itselleenkin aina innostavaa ja inspiroivaa”, Lysmä sanoo.

Lukuisessa eri lehdissä työuransa tehnyt Lysmä näkee, ettei testeihin erikoistuneita ja osaavia toimittajia ole Suomessa montaa. Osaltaan, koska työhön ei ole varsinaista koulutusta vaan siihen kasvetaan ja opitaan pitkän kaavan kautta.

”Työ opettaa. Kisälli ja oppipoika -tapa on tässä paras. Mutta kaiken taustalla on oltava oma asiantuntemus, kokemus ja intohimo. Ilman niitä ei synny mitään”, hän sanoo.

Tavoita puoli miljoonaa luontoa ja laatua arvostavaa lukijaa!

Outdoor-teeman kaupalliset sisällöt tarjoavat ulkoilmassa viihtyville suomalaisille aidosti hyödyllistä ja mielenkiintoista sisältöä. Tavoitat korkealaatuisen kaupallisen sisällön avulla eräilystä, metsästyksestä, kalastuksesta ja veneilystä kiinnostuneet suomalaiset juuri oikeanlaisessa ympäristössä Suomen laadukkaimmissa printti- ja verkkomedioissa. Otavamedia tuottaa ilmoittajille räätälöidyt ja kustannustehokkaat natiivimainosratkaisut vielä elo- ja syyskuun Outdoor-medioihin, avaimet käteen –periaatteella.

Advertoriaalin tuotanto avaimet käteen -periaatteella

• Kohderyhmää kiinnostava ja mainostajan sanomaa viestivä artikkeli
• Julkaisu kahdessa eri printtimediassa syksyn 2022 aikana, sekä laaja verkkonäkyvyys sovituissa verkkopalveluissa
• Aukeaman advertoriaali: netto 3 900 € + alv
• Sivun advertoriaali: netto 2 500 € + alv